Loppuraportin aika

Lukuvuoden 2013-2014 aikana tieto- ja viestintätekniikan alueilla otettiin harppauksia sekä laitevarustamisen että pedagogiikan kehittämisen osalta. Opetushallituksen ja Kannuksen kaupungin rahoittama hanke alkoi elokuussa 2012 ja jatkui kuluneen kevätlukukauden 2014 maaliskuun loppuun.

Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat

• vapauttaa opetus ajasta ja paikasta, kehittää oppimisympäristöä teknologiaa, verkko- ja monimuoto-opetusta hyödyntämällä ja tuoda tieto- ja viestintätaidot arjen työvälineiksi oppimisprosessissa
• aikaansaada oppiva yhteisö luomalla uusia oppimistapoja ja ottamalla käyttöön uusia opetusmetodeja
• pedagoginen kehitystyö, jossa käytetään apuna sosiaalista mediaa sekä eri oppimisympäristöjä
• kehittää horisontaalista tutkintomallia opiskelijan osaamisen arvioinnissa
• varmistaa opiskelijoille harvinaisempien kielien opetuksen
• tukea 2. asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä
• kehittää monimuoto-opetusta ja arviointiproblematiikkaa

Keskeiset tavoitteet toteutuivat hyvin. Hanke on mahdollistanut lukion tilojen varustamisen ja kehittämisen nykyaikaiseksi ubiikkioppimisympäristöksi. Android-käyttöjärjestelmän tabletlaitteet toimivat saumattomasti Google Apps for Education -sovellusten kanssa. Haettu ja saatu hankkeen jatkoaika (31.3.14 asti) mahdollistikin juuri Android-laitteiden käyttökokemusten hankkimisen. Hankkeen alussa koekäyttöön hankitut  iPad-tabletit ovat osoittaneet vahvuutensa varsinkin musiikin ja kuvataiteen opetuksessa. Opettajat ovat osallistuneet aktiivisesti työpajoihin, VESO-koulutuksiin ja vieneet oppeja käytäntöön. Etäpäivän järjestäminen osaltaan havahdutti TVT:n tuomista mahdollisuuksista. Eri oppiaineiden kursseilla on käytetty käänteisen oppimisen menetelmiä ja ohjattu opiskelijoita etenemään yksilölliseen tahtiin. Ubiikki-ajatusten mukaisesti on tuotettu malleja eri sähköisten oppimisympäristöjen  käytöstä. Oppiainerajoja on rikottu erityisesti lukion Pet’n Science-erikoistumislinjan kursseilla. Osallistuminen Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston (eLukio) toimintaan on mahdollistanut harvinaisten kielien opiskelun lukiossa. Arviointia on laajennettu koe- ja numeroarvionnista monipuoliseen oppimisen arviointiin prosessina.

Hanketta toteutettiin eri vaiheissaan erilaisilla kokoonpanoilla. Hankkeesta vastasi syyslukukauden 2012 matemaattisten aineiden opettaja, joka keskittyi hanketyössä tabletlaitevertailuun, koekäyttöön hankittujen tabletlaitteiden testaamiseen ja pedagogisten käytänteiden selvittämiseen. Hänen tehtäviinsä kuului myös lukion tiloissa langattoman verkon kantoalueen laajentaminen. Hän jäi pois hanketyöstä kevätlukukauden 2014 alussa jäädessään virkavapaalle. Kevätlukukaudella 2013 matemaattisten aineiden opettajan rinnalle hanketyötä osoitettiin tekemään toiseksi vastuuhenkilöksi biologian ja maantieteen opettaja, jonka toimeenkuvaan kuului pääasiassa vastata hankesuunnitelmaan kirjattujen pedagogisten tavoitteiden toteuttamisesta. Syyslukukaudella 2013 hanketyötä osoitettiin tekemään edellisten lisäksi toinen matemaattisten aineiden opettaja. Hänen tehtäviinsä kuului sekä tekniikkaan että pedagogiikkaan liittyvien käytänteiden selvittäminen.

Hankkeen edistymistä, tuloksia ja vaikutuksia on seurattu ja arvioitu jatkuvasti ja saadun palautteen perusteella tehty tilannearvio.  Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu hankkeen loputtua Kannuksen lukion opettajille ja opiskelijoille tehdyissä kyselyissä. Tulosten mukaan 58% kyselyyn vastanneista opettajista katsoi TVT-tietojensa ja -taitojensa lisääntyneen hieman hankkeen aikana ja 33 % vastasi tietojen ja taitojen lisääntyneen huomattavasti. Opiskelijoista 52 % vastasi tietojen ja taitojen lisääntyneen hieman ja 10% huomattavasti. 92 % opettajista vastasi hankkeen olleen hyödyllinen. 48% opiskelijoista vastasi hankkeen olleen hyödyllinen. Sekä opettajat että opiskelijat vastasivat tabletlaitteiden saapumisen opetukseen olevan tarpeellinen asia.

Etäopetuspäivä toteutettiin hankkeen loppuvaiheessa ja päivästä kerätyt palautteet osoittivat, että lukiolla on valmiudet kehittää ja järjestää vastaavanlaisia etäopetuspäiviä tulevinakin lukuvuosina.

Hankkeesta on tiedotettu monissa eri yhteyksissä. Hankkeen käynnistyminen oli esillä lukuvuoden 2012 avaustilaisuuksissa. Sen jälkeen tiedotusta on hoidettu säännöllisesti opettajainkokouksissa ja -palavereissa, vanhempainilloissa,  sivistyslautakunnan kokouksissa ja lautakunnan iltakoulussa, sekä wilman, kotisivujen ja Facebookin kautta. Keski-Pohjanmaan 2.asteen yhteistyökokouksissa hanke on ollut esillä. Hankkeesta on tiedotettu laittamalla hankeblogin linkki lukion kotisivuille, Kannuksen lukion Facebook-sivuille ja Facebookin tieto- ja viestintätekniikan ryhmiin (Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education, Android-tabletit opetuksessa). Hankkeesta on tiedotettu myös paikallisen median kautta.

Hankkeessa syntyneitä tuloksia hyödynnetään ja kehitetään edelleen Kannuksen lukion opetustyössä. Positiivisia tuloksia TVT:n opetuskäytön edistämisestä on hyödynnetty myös perusopetuksen Ubiikki-hankkeen käynnistämisessä ja sen tavoitteiden asettamisessa. Hankkeen tuloksia on selvitetty Kannuksen lukiossa kevätlukukaudella 2014 vierailleille Nivalan lukion edustajille sekä Pihtiputaan ja Viitasaaren lukioiden edustajille. Hankkeesta saatavia tuloksia on esitelty maakunnallisesti kevätlukukaudella 2014 Kokkolassa Osaava-hankkeen järjestämässä TVT-iltapäivässä, jossa lukion hankevastaavat olivat esittelemässä Android-laitteiden käyttöä opetuksessa. Tärkein tulosten levittämiskanava on ollut hankeblogi, josta on tiedotettu Facebookin TVT-ryhmissä ja lukion Facebook-sivuilla ja kotisivuilla. Blogi on kerännyt yli 6000 katselukertaa.

Facebook-kurssi

Lukuvuosina 2012-2013 ja 2013-2014 opiskelijat ovat suorittaneet AT6-kurssin ylläpitämällä lukion Facebook-sivuja.

Syyslukukaudella 2013 kurssin suorittanut opiskelija kertoo kokemuksistaan:

"Fb-kurssilla lisäsin kuvia kuvateksteineen lukion fb-sivuille mm. ykkösten ryhmäytymispäivästä. Olin myös mukana Oulun eteenpäin-messuilla. Eniten seurasin abien toimintaa mm. teemapäivien suhteen. Lisäksi päivitin maanantaisin ruokalistan sivuille.

Kurssi oli kivan erilainen ja voin suositella sitä muille. Käytännön toteutuksen kannalta on mielekästä, että opiskelijoita olisi kulloinkin kurssilla vähintäänkin kaksi."

Lukion valintaoppaasta 2014-2015

Fysiikkaa junamatkalla

Tampereen yliopisto järjesti 7.5. avoimien ovien päivän, jonne lukiomme eläinlääketieteellisen linjan opiskelijat suuntasivat allekirjoittaneen lisäksi. Matkasimme Kannuksesta Tampereelle ja takaisin junalla ja mietiskelin ennen retkeä, miten voisimme hyödyntää matka-ajan tehokkaasti. Päivä olisi pitkä ja seuraavana aamuna samaa porukkaa odottelisi fysiikan kaksoistunti. Hmmm... voisikohan tunnit pitää junassa? Soitin rehtorille, joka antoi asialle siunauksensa.

Keskiviikkoaamun alkaessa olin varustautunut muutamalla tabletilla ajatuksenani tarjota tabletti kahta oppilasta kohden. Varustautuminen oli turha, sillä oppilaat olivat ottaneet omia laitteitaan mukaan ja lopulta matkaan otettiin vain yksi lukion laite. Opiskelu tapahtui parityönä, missä opiskeltava kappale oli jaettu osiin parien kesken ja kukin pari työsti Google Drivessa jaettuun asiakirjaan keskeisimmät asiat omasta osiostaan.

Virtuaalivieras

Tuotekehitysinsinööri Antti Tanner, GE Healthcare China, oli virtuaaliasiantuntijavieraana (http://www.opetin.fi/asiantuntijaverkosto/) fysiikan tunnillamme. Antti kertoi lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen opinnoistaan TKK:ssa ja työstään mm. EEG-tutkimuksessa ja röntgenlaitteiden kehityksessä. Mielenkiintoista oli kuulla hänen kansainvälisistä opiskelu- ja työkokemuksistaan. Kuvassa opiskelijamme kertovat Antille Google Hangouts:n välityksellä tulevaisuudensuunnitelmistaan.

GE1 yksilölliseen tahtiin

Tabletlaitteet jaettiin neljänteen jaksoon jälleen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tosin pieni osa opiskelijoista ei enää ottanutkaan vastaan koulun tarjoamaa laitetta - BYOD-suuntaus oli alkanut käytännössä toimia lukiossamme. Laitteiden monipuolista hyödyntämistä mietimme junioreita opettavien opettajien kanssa monissa keskusteluissa.

GE1-kurssin alussa esittelin opiskelijoille ajatuksiani yksilölliseen tahtiin etenemisestä. Pientä varauksellisuutta ilmassa selvästi oli, kuten aina uusien asioiden edessä. Suurin osa lähti kuitenkin myönteisellä asenteella liikkeelle. Tabletlaitteiden peruskäyttöön ei tarvinut tässä vaiheessa käyttää enää aikaa. Opit toisesta jaksosta olivat hallussa.

Opiskelijat tekivät suunnitelmat etenemisestä: mitä oppimisympäristöjä ja materiaaleja käyttävät, etenevätkö yksin/pareittain/ryhmissä, mitä kurssiarvosanaa tavoittelevat. Keskeisimpänä kurssialustana toimi Google Drive, jonne kokosimme mm. kurssisuunnitelman, kurssikirjan lukujen jäsentelyt, palautettavat tekstit ja piirrokset sekä opettajan ja opiskelijoiden linkkivinkit. Edmodoa kokeilimme kurssin alussa. Selkeintä oli kuitenkin keskittää töitä Driveen niin paljon kuin mahdollista.

Kurssikansion sisältö (klikkaamalla kuva suuremmaksi)

Oppikirjan lukujen jäsentelyt (muistiinpanot) jaoin PDF-tiedostoina. Kävin jäsentelyjä läpi luentomaisesti vähintään 2-3 oppitunnilla viikottain. Uutta asiakokonaisuutta ja käsitteitä selitin tuntien aluissa sitä mukaa, mitä nopeimmat etenivät. Yksittäisille opiskelijoille ja ryhmissä eteneville selitin asioita uudestaan ilmenneen tarpeen mukaan. Noin puolet kurssilaisista kirjoitti PDF-tiedostoista vihkoihinsa muistiinpanot kotona tai oppitunneilla, osa kertoi tulostavansa ne paperille koeviikon alkuun mennessä ja osa käytti pelkästään sähköisiä versioita koko kurssin ajan. Tehtävien tarkistusmateriaalit olivat kolmena kappaleena (paperiversiot) käytössä kaikilla tunneilla.

Tehty tiedosto siirtyy tarvittaessa nopeasti kaverille esim. Bluetooth:lla

Testauksia kurssin puolivälissä

Kurssin puolivälissä testasin opittua Googlen Lomakkeella tehdyllä testillä. Kurssilaiset pääsivät samalla näkemään ja kokeilemaan, millainen koeviikon koe on tekniseltä toteutukseltaan. Ilahduttavasti ilman oppikirjaa tehdyt vastaukset oli suurelta osin oikein. Testistä en ilmoittanut etukäteen.

Koeviikolla kurssikoe suoritettiin kahdessa osassa, ensimmäinen osa ATK-luokassa pöytätietokoneilla ja toinen osa BG-luokassa tableteilla. Ensimmäisessa osassa opiskelijoiden tuli tuottaa ryhmätöinä käsitekartat annetuista aiheista Mind Mup -sovelluksella. Toinen osuus tehtiin yksilötyönä, jossa testattiin kattavasti käsitteistön hallintaa. Googlen Lomake -sovelluksella tekemäni kokeen linkin jaoin koetilanteen alussa wilmaviestinä. Oman jännityselementin toi kyseisenä aamuna runkoverkossa ilmenneet ongelmat - vielä puoli tuntia ennen kokeen alkua koulukeskuksen internetyhteydet takkuilivat. Sen verran yhteydet toimivat yhdessä välissä, että sain tulostettua Drivesta yhden paperiversion yksilöosuuteen tekemästäni käsitekokeesta. Kokeen alkuun mennessä yhteydet alkoivat taas toimia ja kopiokoneelle ei tarvinutkaan suunnata. Esseiden kirjoittamista ei kurssikokeeseen sisällytetty, sillä kolme kurssin aikana kirjoitettua laajaa tekstiä kattoivat tämän osa-alueen harjoittelun.


Palautteina opiskelijat antoivat kurssin toteutuksesta:

Yleistä työskentelystä

"Työhön oli helppo tottua."

"Itse en opi seuraamalla opetusta vaan kirjoittamalla."

"Uusi menetelmä vaatii totuttelua mutta kyllä sen melko nopeasti oppi"

"Opiskelutapa oli aluksi hankalaa, mutta kun pääsi alkuun kappaleet sujuivat nopeasti ja tehokkaasti. Opiskelu tapa sopi minulle, koska tykkään käydä asiat nopeasti, että kertaamiselle jää enemmän aikaa."

"Itselläni oli ainakin hankala tottua tähän tapaan, vaikka näin lopulla miettii niin kyllä tää ehkä silti oli parempi keino."

"Oppiminen ei ollut ehkä aivan ideaalinen itselleni, koska pidän enemmän opettajan kuuntelemisesta, muistiinpanojen tekemisestä ja asioista keskustelemisesta."

"Opin paremmin asiat opettajajohtoisessa opetuksessa ja kirjoittamalla kaikki muistiinpanot ylös (joko vihkoon tai driveen)."

"Olen käyttänyt opiskeluun paljon tablettia ja tietokonetta, koska suurin osa töistä on ollut sähköisesti tehtäviä. Ja oli aika vaikea tottua, koska olen aina pitänyt enemmän opettajajohtoisesta opiskelusta. Ja toisaalta opiskelutapa sopi näinkin, mutta kyllä opin paremmin vanhalla tyylillä."


Arvioinnista

"Kurssin päätteeksi tarvitaan koe. Se helpottaa arvioimista ja antaa myös oppilaalle arvion kurssin sujumisesta."

"Mielestäni ei välttämättä tarvita pitkää kurssikoetta, koska pitkiä tekstejä tuli hyvin, joten ne korvasivat kurssikokeen esseet sekä käsitekoe oli hyvä, koska käsitteet yleensä unohtuvat ja tällä tavoin ne tulivat huolella luettua ja opeteltua."

"Kolme laajaa tekstiä riittää. Ei missään tapauksessa enempää, koska niin monta muutakin ainetta yhtä aikaa, niin aika ei meinaa riittää kaikkien aineiden tiiviiseen panostukseen."

"Tein parin kanssa yhteisellä koneella mindmapin, joten ei ongelmia ilmennyt. Mutta mielestäni mukavaa vaihtelua ainaisiin kokeisiin."

"Ryhmänä tehty koeosuus onnitui hyvin, koska oli erilaista ja mukavaa. Mielestäni juuri tällainen käsite koe oli hyvä näin kurssin päättyessä."

"En koe mindmupin olleen turhan hyvä sen ominaisuuksien takia. Osa kuplista poistui jos kuplia tallensi ensin päivittämättä, mutta kun siirryttiin yhdelle koneelle oli se nopea ja yksinkertainen. Tästä olisi hyvä varoittaa tulevaisuudessa tekijöille, ettei esimerkiksi puolet tehtävästä poistu viimehetkillä."


Tabletlaitteista

"Käytin paljon tablettia ja tietokoneita ja en itse tykkää, että opiskelu siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän sähköiseksi mutta toisaalta hyvä oppia sitä jo täällä lukiossa, niin jatkokoulutuksesessa helpompi sopeutua sähköiseen opiskeluun, koska siellä varmasti myös näin."

"Kannatan vanhanaikaista opetustyyliä, sillä henkilökohtaisesti minun on vaikea lukea muistiinpanoja ym. näytöltä, enkä näinollen muista mitä olen lukenut ja asia painuu muutenkin paremmin mieleen, kun sen on itse kopioinut käsin, tablettia käyttäessä hartiat, niskat ja pää kipeytyvät, joka haittaa myöskin oppimista."

"Tablettia käytin vain pakon edessä, kotikonetta käytin tekstien kirjoittamiseen ja tiedonhakuun ja kännykkää tiedonhakuun yms. tunnilla. Tabletin käyttö ei ollut yhtään hyvä asia, haittasi opiskelua."

"Käytin tablettia lähes joka tunnilla muistiinpanojen lukemiseen, tiedon etsimiseen ja tekstien kirjoittamiseen. Onnistui hyvin ja on oikein kätevä laite."


Muita palautteita

"Oli hyvä, kun pystyi tehdä yhdessä jonkun toisen kanssa osan teksteistä."

"Teknologian lisääminen koulussa on hyvä ja edistys on mukava nähdä."

"Kurssi sujui mukavasti ja toivottavasti tätä opiskelutapaa käytetään jatkossakin."

"Oli mukava, erilainen ja kiinnostava kurssi."

"Opiskelin ryhmässä kavereiden kanssa. Opiskelu oli rattoisaa ja tuntui että oppii paljon paremmin, kun pitää itse opetella asiat tehtäviin. Systeemiin oli helppo tottua, vaikka se tuntui aluksi aika työläältä. Opiskelutapa oli mukava, kun sai edetä omaan tahtiin ja asiat oppi hyvin, ei haittaisi vaikka jatkossakin olisi sama oppimistapa käytössä."

Kurssin aikana nopeimmat kävivät oppikirjan kaikki luvut läpi tehtävineen ja tutustuivat internetissä suureen määrään erilaisia aineistoja. Uusia sovelluksia löytyi mm. tekstien tuottamisen avuksi ja valtioiden opiskeluun. Neljä kurssilaista teki viimeisillä tunneilla vielä luonnonmaiseman analysoinnin valitsemastaan kotikunnan kohteesta. Luonnonmaiseman analysoinnin kotikunnan kohteesta olen aiemmin teettänyt vain GE5-kurssilla (Suomen maantiede). Kurssiarvosanan osalta tavoitteeseensa pääsi jokainen - osa jopa numeroa tai kahta parempaan.

Ehdottomasti tätä täytyy hioa eteenpäin!

Flippauksia ruotsin kakkoskurssilla

Tammikuussa heitin ohimennen parille kollegalle välituntikeskusteluissa, että kokeiltaisko junioreiden kanssa flippausta. Ruotsin opettaja kommentoi sen suuremmin asiaa miettimättä: "Kokeillaan vaan." Alustaksi ehdotin hänelle Edmodoa tutun Googlen ympäristön rinnalle. Muutama kuukausi myöhemmin kokeilujen tuloksia onkin ilo tuoda tänne blogiin:

"Ruotsin toisella kurssilla kokeiltiin “flippaamista”, eli luopumista perinteisestä opettaja puhuu, oppilas kuuntelee - tavasta. Kurssin aika esimerkiksi kielioppia käytiin lävitse niin, että opiskelijat tutustuivat kielioppiteoriaan esimerkiksi kielioppivideoiden avulla Youtubessa ja/tai valmiiden diaesitysten sekä mahdollisesti niihin liittyvien muistiinpano-/tehtävälappujen avulla. Videoiden hyvä puoli on se, että niitä pystyy katsomaan useita kertoja, ja kelaamaan vaikeaksi koettuihin kohtiin. Pääsääntöisesti oppitunneilla ei enää käyty kielioppisääntöjä pikkutarkasti lävitse pienen kertauksen lisäksi, vaan aika käytettiin paremmin hyödyksi esimerkiksi tehtävien teossa. Lisäksi jäi enemmän aikaa lisätukea tarvitsevien neuvomiseen, kun taas oppimisessaan pidemmällä olevat pystyivät haastavampiin harjoituksiin. Oppilaita yritin aktivoida vaihtelevalla menestyksellä teettämällä paljon harjoituksia pareittain ja ryhmissä. Mukavaa oli huomata, kuinka yhdessä tekemällä jotkut oppilaat kokivat valaistumisen hetkiä esim. jonkin kielioppisäännön kohdalla.

Tabletit sekä kännykät olivat myös tiiviisti mukana kurssilla. Erityisesti sanojen etsimiseen mobiilit laitteet ovat mainioita, aikaa ei kulu jatkuvaan paperisen sanakirjan selaamiseen. Tablet vapauttaa myös opettajaa työpöydän takaa, kun kaikki kulkee mukavasti mukana, eikä aina tarvitse palata pöydän luo tarkastamaan vaikkapa Wilma-merkintöjä.

Teimme kurssilla tehtäviä myös sähköisessä muodossa. Esimerkiksi harjoituskirjoitelmat opiskelijat jakoivat Google Driveen opettajalle. Netti on myös pullollaan erilaisia alustoja, joilla voi tehdä ja teetättää erilaisia harjoituksia. Itse olen tykästynyt Edmodo-nimiseen sivustoon sen helppokäyttöisyyden ja monipuolisuuden vuoksi. Sivusto myös muistuttaa joiltain osin esimerkiksi Facebookia, joka lienee nykyisin kaikille opiskelijoille tuttu.

Kuva 1: Opiskelijoilla on vastaamisen jälkeen mahdollisuus katsoa väärin menneet kohdat.

Edmodossa on suhteellisen helppoa tehdä erilaisia kokeita, mm. aukkotäydennystehtäviä, toki aikaa tähän kuluu ainakin alussa jopa enemmän kuin normaalin paperisen kokeen tekemiseen. Teimme ruotsin kurssilla Edmodossa esimerkiksi lyhyitä verbikokeita. Opiskelijat voivat vastaukset lähetettyään nähdä esim. monivalintaosioiden tai aukkotehtävien kohdalta vastauksiensa oikeellisuuden (Kuva 1). Opettaja näkee myös esimerkiksi miten yksittäisiin kysymyksiin on osattu vastata (Kuva 2). Kaikkia Edmodon tarjoamia mahdollisuuksia en ole varmasti vielä edes hoksannut, esimerkiksi oppilaiden vanhemmat voi kutsua mukaan Edmodo-ryhmiin seuraamaan jälkikasvun suorituksia.

Kuva 2: Edmodo-ohjelmalla näkee, miten yksittäisiin kysymyksiin on oikeat vastaukset löydetty.

Kuva 3: Huoltotauot iskivät valitettavan usein juuri silloin, kun Edmodoa olisi halunnut käyttää.

Toki ongelmiakin Edmodon kanssa oli. Ohjelma ei tallentanut joidenkin oppilaiden vastauksia kokonaan tai osa vastauksista saattoi vain hävitä. Lisäksi ongelmaksi muodostui joissain tapauksissa kirjaimet ä, ö ja å; ohjelma ei tunnistanut näitä ja vastauksista tuli yhtä sotkua. Lisäksi ohjelmapäivitykset ja -huollot sotkivat joskus suunnitelmia (Kuva 3), ja tabletilla tehtäväksi suunniteltu testi muuttuikin lennosta paperiseksi. Muiden kuin monivalinta- tai aukkotäydennystehtävien tarkastamiseen menee Edmodolla kuitenkin aikaa vähintään saman verran kuin paperisissakin kokeissa. Ja, jos opettaja haluaa jakaa esimerkiksi puolikkaita pisteitä monivalintatehtävissäkin, niin jokaisen opiskelijan kohdalta on vastaukset käytävä lävitse. Lisäksi palautteen antaminen tuntui hankalalta, kun ei ole mitään fyysistä, jota palauttaa opiskelijalle ja josta tämä näkisi opettajan merkinnät. Vaikeuksista huolimatta aion käyttää Edmodoa yhä enemmän ja monipuolisemmin jatkossa.

Opiskelijat olivat montaa mieltä kurssin “flippaamisesta”. Videot katsottiin pääosin mukaviksi, koska niitä pystyi katsomaan yhä uudelleen. Joillekin tuotti ongelmia kodin hitaat nettiyhteydet, joten videoiden katsominen jäi lähinnä kouluun. Toiset toivoivat enemmän muistiinpanojen kirjoittamista opettajan johdolla, toiset taas pitivät aktiivisemmasta tavasta opiskella. Jotkut opiskelijat olivat jo kyllästyneitä flippaamiseen, koska sitä on heidän mukaansa niin monella kurssilla.

Summa summarum: Tulen varmasti “flippaamaan” tulevaisuudessa enemmänkin, sillä mielestäni tällä tavalla oppilaat aktivoituvat enemmän, ja opiskelu oppitunneilla on mielekkäämpää. Tämä toki vaatii edelleen lisää omien opetustapojeni kehittämistä, välillä oli kovin helppoa palata takaisin tuttuun ja turvalliseen perus-behaviorismiin. Tabletlaitteet ovat mukava lisä opetukseen ja niidenkin käyttöä tulen lisäämään, kunhan erilaiset ohjelmat ja tavat käyttää laitetta tulevat tutummaksi."

Matematiikkaa käänteisen oppimisen menetelmin

MAA- ja MAB-kurssien opettaja kertoo kokemuksistaan:

"Olen käyttänyt käänteisen oppimisen menetelmiä, jossa opiskelijat tutustuvat ennakolta uuteen asiaan oppikirjan, opetusvideoiden ja muun verkkomateriaalin avulla. Uuteen asiaan tutustuminen voi tapahtua ubiikisti opiskelijalle parhaiten sopivimmalla tavalla. Ja opetusvideoiden ääreen voi palata myös myöhemmin. Opettajana olen voinut entistä paremmin keskittyä tunneilleni ohjaamaan työskentelyä, joka tapahtuu joko yksilöllisesti tai ryhmissä.

Menetelmää olen käyttänyt pitkän matematiikan geometrian kurssilla (MAA3) ja kertauskurssilla (MAA15) ja lyhyen matematiikan matemaattinen analyysi-kurssilla (MAB4). Opiskelija on voinut edetä kurssilla yksilöllistä tahtia. Osalle opiskelijoista käänteinen oppiminen sopii, enää heidän ei tarvitse odottaa tunnilla opettajan osuuden päättymistä harjoittelemaan päästäkseen. Osalle opiskelijoista menetelmä on ollut vaativa ja opiskelija on joutunut todella tekemään töitä oppimisen eteen. Opiskelijat myös mielellään työskentelisivät passiivisesti kirjoittaen opettajan muistiinpanot teoriasta harjoitusesimerkkeineen vihkoon tai tabletille. Toisaalta opiskelijat eivät myöskään luota siihen, että voisivat oppia itse asioita ilman opettajan täsmällisiä tuntimuistiinpanoja.
Opettajana olen ollut kuitenkin tyytyväinen saamiini tuloksiin ja tulen jatkamaan käänteisen oppimisen hyödyntämistä ohjauksessani.

Olen järjestänyt 2-osaisen kokeen, jossa toinen osa tehdään itsenäisesti ja toinen osa ryhmissä, arvostelussa parempi joko itsenäinen tai itsenäinen+ryhmä jää voimaan. Hyvin menestyvillä oma antoi yleisesti paremman tuloksen ja heikommin matematiikkaa hallitsevilla ryhmän yhteinen vahvuus kantoi parempaan arvosanaan. Ryhmätyöskentely oli aktiivista ja jokainen osallistui ryhmässä tehtävien suoritukseen.

Hanke on aktivoinut opiskelijoita tablettien käyttöön ja innostanut opettajaa uudenlaisten pedagogisten arviointi- ja ohjausmenetelmien käyttökokeiluihin."